Yhdistyksen säännöt ja eettiset ohjeet

Suomen Eläintentrimmaajat ry, kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää trimmaajien tasoa ja laatua, tarjota alalla toimiville trimmaajille mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon ja edun valvontaan sekä edesauttaa eläinten omistajien ymmärrystä ja tietämystä koirien rodunomaisista ominaisuuksista ja turkinhoidosta sekä koirien hyvinvoinnin kannalta tärkeistä hoitotoimenpiteistä. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää neuvottelu-, koulutus-, tiedotus- ja valistustilaisuuksia sekä julkaista tarvittavaa materiaalia. Lisäksi yhdistys kiinnittää ehdotusten, anomusten, suositusten ja aloitteiden kautta viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota trimmauskoulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen sekä trimmaajien toimintaan kyseisen
tavoitteen saavuttamiseksi. Yhdistys on voittoa tavoittelematon. Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia. Yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä ammattimaisesti trimmaajan työssä toimivan henkilön, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen sekä sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja kokouksen päätöksiä. Varsinaisen jäsenen pitää olla suorittanut alan ammattitutkinto tai suorittaa se vuoden sisällä liittymisestä, muuten henkilö siirretään kannatusjäseneksi. Yhdistyksen kannattavaksi henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö. Kannattavaksi yhteisöjäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön. Kannattavat henkilö- ja yhteisöjäsenet tukevat yhdistyksen toimintaa suorittamalla vuotuisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilöjäsenellä ja kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksellä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on merkittävästi edistänyt yhdistyksen toimintaa tai eläinten trimmaustoimintaa ja/tai sen mahdollisuuksia. Kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa puhe- ja äänioikeus. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniajäsen ei ole velvollinen suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksua. Yhdistys pitää yhdistyslain edellyttämää
jäsenluetteloa.

Jäsen joka haluaa erota yhdistyksestä, tekee kirjallisen ilmoituksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kalenterivuoden loppuun asti. Hallituksen tehtävänä on päättää jäsenen erottamisesta, mikäli tämä on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta tai ei muuten täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai ei enää täytä varsinaisen jäsenyyden ehtoja tai toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusta tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty tälle kirjatussa kirjeessä tai sähköpostina jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja.

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja vuosittaisen jäsenmaksujen suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous. Vuosikokous päättää myös kannattavilta henkilöjäseniltä ja kannattavilta yhteisöjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruuden.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu viidestä seitsemään (5-7) jäsentä. Lisäksi hallituksella on kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla täysi-ikäisiä. Hallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsenet valitaan perustamisen yhteydessä. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Hallituksen tultua ensi kertaa valituksi, määrätään erojärjestys arvalla. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja valitsee keskuudestaan tai ottaa hallituksen ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan mielipide ratkaisee, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta nettisivuille ja ennen kokousta sähköpostina jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä vuosittain helmi-toukokuussa.

Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat:
kokouksen avaus valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus hyväksytään kokouksen työjärjestys esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuu velvollisille vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet kuluvalle kaudelle. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Trimmaajan ja asiakkaan välinen kanssakäyminen perustuu luottamuksellisuuteen, jossa trimmaajalla on moraalinen vaitiolovelvollisuus kaikkiin trimmauspalveluihin liittyvissä asioissa. Trimmaaja on rehellinen osaamisensa rajoista itselleen ja muille. Hän pyytää tarvittaessa kollegoiltaan apua tai lähettää asiakkaan sellaisen trimmaajan luokse, joka on perehtynyt kyseiseen rotuun tai kyseisen yksilön ominaisuuksiin enemmän.

Eläimen terveydentila tulee selvittää ennen trimmauksen aloittamista. Jos kipua tai sairautta epäillään, diagnoosin teko kuuluu eläinlääkärille. Eläimen terveydentila ja yksilölliset ominaisuudet tulee ottaa huomioon trimmaussuunnitelmaa laadittaessa ja trimmauksen aikana.

Trimmaaja tutustuu jokaiseen trimmattavaan eläimeen yksilönä ja hankkii riittävästi tietoa kyseisen rodun erityispiirteistä ja trimmaa tai antaa eläintä koskevia neuvoja vasta tehtyään niin. Trimmaaja käsittelee eläimiä rauhallisesti, lajille ja rodulle sopivalla tavalla ja niin, että se on turvallista sekä eläimelle että ihmisille. Trimmaaja kieltäytyy tekemästä eläimelle sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät sen hyvinvointia. Trimmaaja tiedostaa vastuunsa eläimelle tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutuksesta sen hyvinvointiin myös trimmauksen päätyttyä, riippumatta siitä, onko asiakas jo poistunut trimmauspaikalta. Trimmaaja valitsee kuhunkin tilanteeseen eläimen kannalta mahdollisimman miellyttävän, sen hyvinvointia edistävän trimmaustavan ja hallitsee sen niin hyvin, ettei se aiheuta eläimelle tarpeetonta kipua tai
pelkoa. Koiran käsittely trimmauksen aikana perustuu ensisijaisesti toivotun käyttäytymisen vahvistamiseen, eikä väärästä käyttäytymisestä rankaisemiseen. Eläimen säikyttely tai väkivallan käyttö ei kuulu käsittelymenetelmiin.

Jos trimmauksessa käytetään mitä tahansa laitteita ja välineitä sekä koiran hallinnan apuvälineitä, niistä ei saa aiheutua haittaa, vaaraa tai epämukavuutta eläimelle, trimmaajalle tai ympäristölle. Trimmaajan tulee tarvittaessa ohjeistaa eläimen omistajaa siihen, miten tutustuttaa eläin ennalta kaikkiin trimmauksessa käytettäviin välineisiin jotka ovat eläimelle outoja tai aiheuttavat sille pelkoa tai aggressiivisuutta ja opettaa eläimelle miten käyttäytymällä välineen käyttö tuntuu mahdollisimman miellyttävältä. Jos väline on jatkuvasti puettuna eläimelle tai muussa kevyessä kosketuksessa siihen, perustuntuma ei saa olla niin voimakas, että se aiheuttaa eläimelle kipua tai epämukavuutta.

Trimmaajan tehtävä on huolehtia eläimen hyvinvoinnista, viihtyvyydestä ja siitä, että
eläinsuojelulain ja asetusten vaatimuksia noudatetaan kaikissa trimmaukseen ja siihen liittyvissä tilanteissa. Trimmaaja on velvollinen ilmoittamaan kaikista mahdollisista kohtaamistaan eläinsuojelurikkomuksista eläinsuojeluviranomaiselle.